Kiipeily yhtä turvallista kuin sauvakävely

Kotimaa | Turun Sanomat 17.2.2014 07:58

Niin sanotut extremelajit eivät UKK-instituutin ylilääkärin Jari Parkkarin mukaan ole perinteisiä lajeja vaarallisempia, jos harrastaja noudattaa turvallisuusmääräyksiä ja käyttää harrastusta varten suunniteltuja paikkoja.

Parkkari kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan esimerkiksi suomalaisissa kiipeilyseuroissa sattuu kaksi tapaturmaa tuhatta kiipeilytuntia kohti.

– Jos katsoo meidän aikaisempia tutkimuksia, se on varsin pienen riskin laji. Kaksi vammaa tuhatta tuntia kohti sattui myös pyöräilyssä ja sauvakävelyssä. Kun mennään joukkuepalloilulajeihin, riski on helposti viisinkertainen.

Riskit lisääntyvät, kun siirrytään perinteiseen vuorikiipeilyyn, laskettelemaan merkittyjen rinteiden ulkopuolelle tai sukeltamaan luolastoihin.

Parkkari kertoo, että luolasukelluksessa syntyvässä vaaratilanteessa ihmisen pitäisi pystyä toimimaan luontaisten refleksien vastaisesti. Veden alla yllättävä tilanne laittaa ihmisen pyrkimään vaistomaisesti suoraan ylöspäin, mutta luolasukelluksessa tämä voi olla kohtalokasta.

– Silloin tulee virheitä kokeneillekin sukeltajille, jos tilannetta ei ole harjoiteltu etukäteen.

Extremelajien varusteet ovat Parkkarin mukaan nykyään yleensä luotettavia ja laadukkaita.

– Kuitenkin esimerkiksi vuorikiipeilyssä kiinnitykset, jotka asetetaan itse, saattavat pettää.

Oulun kiipeilyseuran puheenjohtaja Henri Länsipuro kertoo, että tyypillisiä vammoja suosiotaan kasvattavassa jääkiipeilyssä ovat mustelmat ja pienet nirhaumat sekä paleltumat sormissa ja varpaissa. Vakavia turmia sattuu harvoin, ja monesti niiden taustalla on kiipeilijän oma toiminta.

– Yleensä se lähtee siitä, että tehdään jotain sellaista, mitä ei saisi tehdä, esimerkiksi oikaistaan jossakin rutiinissa, Länsipuro sanoo.

Luonto voi aina yllättää, ja harrastajan on otettava tämä huomioon.

– Totta kai jää on elementtinä arvaamaton. Vaikka olisi kuinka hyvä, koko jääseinä saattaa tippua.